vaputon Vappu ja vähän muutakin


 Vappu sitten tuli ja meni. Eipä sitä kauheasti edes huomannut kun ei sitä täällä niin vietetä. Suomessa ois ollu varmaan (viileästä säästä huolimatta) hyvä meininki mutta ehkä sitten ens vuonna saa taas laittaa yo-lakin päähän, serpentiinit kaulaan ja lähteä ihmisvilinään Turun keskustaan. Niin ja tietenkin syödä äidin tekemiä erittäin hyviä munkkeja. Nam nam!!




äidin tekemiä munkkeja viime vappuna







 







Vappu 2010



  Tämä ensimmäinen aussi-vappu meni vappu-aaton osalta Suomalaisessa seurassa,päätin meinaan lähteä katsastamaan vuotuiset Brisbanen puistojamit. Kyseessä oli siis 7. kertaa järjestettävä tapahtuma Brisbanen keskustassa sijaitsevassa Roma Street puistossa jonne Brisbanen suomalaiset kokoontuvat laulamaan ja piknikille (juomista tietenkään unohtamatta). Meininki oli ihan kiva ja vapun kunniaksi oli tarjolla munkkeja, perunasalaattia, silliä, ruisleipää yms. Olipahan muutamalla ihan yo-lakkikin päässä tuomassa Vappu tunnelmaa. Porukkaa oli paikalla vähän yli 30 ja vaikka päivä olikin lämmin niin valitettavasti muutamat sadekuurot haittasivat tunnelmaa hieman. Jos ens vuonna ollaan täällä tähän aikaan ni taidan lähteä uudestaan puistoon jameihin.



Muuten päivät täällä ovat menneet kuten tähänkin asti eli lähinnä töitä etsiessä ja kotona tylsistyneenä. Alkaa tuntumaan siltä, että pitäisi varmaan ruveta hakemaan muitakin ei niin mielenkiintosia hommia. Ei kyllä ihan hirveesti innostais mennä minnekään kaupan kassalle töihin tai tarjoilemaan, mutta ehkä se on pakko näin alkuun. Katsotaan nyt...



Viime päivien aikana olen myös toiminut hoitaja yhdelle aika kiukkuiselle ja turhautuneelle potilaalle :) Craigiltä leikattiin ihosyöpä polvitaipeesta perjantaina ja sen seurauksena on 6 tikkiä ja suh kovat kivut. Ei raukka pääse edes kunnolla kävelemään eikä saa jalkaa kunnolla suoristettua. Tyypillisenä miehenä ei halunnut leipäillä liikaa ekoina päivinä jonka seurauksena tikit pääsivät hieman repeämään ja haava tulehtumaan eli nyt ollaan sitten lähes jouduttu pakottamaan Craig lepäämään kunnolla. Ei se vaan meinaa millään uskoa ja antaa auttaa, esim. tuoda ruoat sänkyyn yms vaan yrittää väkisin tehdä kaiken itse.



Hyvä uutinen on kuitenkin se, että ihosyöpä ei ollut sitä vaarallisinta laatua eli melanoomaan ja sen ei pitäisi levitä. Pari päivää lepoa vielä ja kaiken pitäisi olla kunnossa. Tikkien poisto on sitten ensi viikolla. Pitää varmaan mennä taas tarkistamaan, että se potilas pysyy siellä sängyssä jalkaansa lepuuttamassa. Illallistakin voisi ruveta miettimään...