Tuesday, 25 December 2012

Tule joulu kultainen

Täällä Brisbanen helteessäkin aletaan päästä joulutunnelmaan. Piparit on paistettu viime viikolla ja rosolli on jääkaapissa valmiina odottamassa huomista joululounasta. Kuusi on koristeltu pari päivää sitten ja takapihan jouluvalot asennettu.




Meidän suomi-australia jouluperinteisiin on tänäkin vuonna kuulunut Joulurauhan julistuksen katsominen netin kautta livenä. Koti-ikävähän sen katsomisesta tulee mutta samalla myös joulu tuntuu todelliselta. Lumiukko pitää tietenkin myös katsoa aattona, ihan niinkuin Suomessa. Tosin täällä DVD:ltä.

Eihän se joulu täällä vieläkään oikein tunnu kunnon joululta; puuttuu kuusen tuoksu, lumi ja suomalaiset jouluherkut. Ensi jouluksi olisikin tarkoitus päästä Suomeen joulun viettoon. Kolme helteessä vietettyä joulua riittää ja väliin on pakko saada kylmä ja toivottavasti luminen joulu.


Tänä vuonna mennään kuitenkin vielä joulutunnelmissa aussien tapaan eli Joulupäivän aamuna jaetaan lahjat ja sen jälkeen syödään niin, että napa rutisee. Iltapäivä tulee varmaan pitkälti kulumaan altaalla drinkkien kera. Meneehän se joulu näinkin :)


Tunnelmallista ja Hyvää Joulua kaikille!!

Monday, 12 November 2012

Viime aikoina...

Näköjään taas jäänyt tää blogin päivittäminen joten tässä siis valittuja paloja viime ajoilta, että pysytte ajan tasalla siitä mitä täällä päin maailmaan on tapahtunut (siis sen kaiken tavallisen töissä käynnin sun muun tylsän lisäksi)

  • Ollaan juhlittu Halloweenia Star Wars hahmoiksi pukeutuneina.


 
 
  • Onnistuin leipomaan kummitus cake-popseja samoihin Halloween kemuihin. Ohje löytyy Caritan blogista. ei tullu ihan täydellisiä mutta maistuivat silti hyviltä

  •  On vietetty kaverin polttareita joiden jälkeen olen oppinut, että mies stripparit on aika ällöttäviä. Oltiin Wild Boys Afloat risteilyllä Brisbane joella jossa saatiin nauttia (tai ehkä parempi sana ois kärsiä) ei niin hyvännäköisten miesten strippauksesta ikuisuuden kolmen ja puolen tunnin ajan. Mua ainakin iljetti lähes koko ajan ja se koko show meni vähän hyvän maun rajojen ulkopuolelle parissa kohtaa. Mä oisin ihan mielelläni kattonu jotain lava-showta jossa hyväkroppaset (ja ehkä myös hyvännäköset) miehet tanssiin ja strippaa mut ei ku nää jätkät oli suurinpiirtein iholla kiinni ja naiset kouri niitä takamuksesta ja sit vähän möyrittiin lattialla jne. Ehkä mä oon vaan jotenkin kalkkis mut mua ei koko juttu hirveesti kiinnostanu. Onneks hintaan kuulu viini, eihän sitä touhua ois selvinpäin kestäny hetkeäkään ;) Kuvat puhukoon puolestan...
mitäköhän tässäkin tapahtuu... suttasin kaikkien kasvot, koska en tunne ketään tässä kuvassa olevaa


Kaaso nauttii sylitanssista

  • Viime lauantaina oltiin sitten juhlimassa häitä. Pari sain toisensa pienessä puukappelissa, niin pienessä että kaikki vieraat eivät mahtuneet sisällä vaan osa joutui seisomaan ulkona sateessa. Sade ei kuitenkaan tunnelmaan lannistanut ja tippa tuli linssiin itse kullakin kun sulhanen lauloi Feels like Home (yks mun lempparibiiseistä ikinä) kitaran säestyksellä kun morsian käveli isänsä saattamana alttarille. Kuvat häistä on mitä sattuu ja osa vielä muiden kameroissa mm. kuva aivan mielettömän upeasta hääkakusta jonka sulhasen äiti oli itse tehnyt. Löysin nyt tähän pari julkaisukelpoista otosta kuitenkin.
Häävalssi

Me <3, Craig oli siis Best Man siksi tuo ihana liivi :)


  • Me ollaan myös viime viikkoina vierailtu ahkerasti kaveripariskunnan luona näitä heppuja paijaamassa... ja koirakuume sen kun kasvaa.



  • Häistä vielä sen verran, että omiin sellaisiin (joita jossain ei-niin-kaukaisessa tulevaisuudessa toivottavasti juhlitaan kunhan toi mies saa aikaiseksi kosia) on ehdottomasti tulossa Photo Booth. Sinne oli koko ajan jono ja valmiit kuvat liimattiin vieraskirjaan viestin kera (toisen kuvan sai pitää itse muistona). Aivan mielettömän hauska idea.                                                                              
  Loppukevennyksenä siis photo booth fun viime lauantailta :) Olkaapa hyvät!






Monday, 1 October 2012

Brisbane Festival

Täällä on koko syyskuun ajan vietetty Brisbane Festivalia kaikennäköisine kulttuuri elämyksineen. Jokavuotisen festivaalin suosituin tapahtuma on Riverfire eli suuri ilotulitusnäytös Brisbane joella. Tänä vuonna koko festivaali huipentui tähän tapahtumaan jota me ei jaksettu/viitsitty mennä katsomaan. Oltiin kuitenkin kaupungilla tarkemmin sanottuna West Endissä kaveripariskunnan kanssa illallisella eli kuultiin rakettien pauke mutta ei nähty mitään.



Ennen illallista tultiin kaupunkiin Craigin pyynnöstä sen verran aikaisin, että ehdittiin jokirantaan katsomaan armeijan hävittäjien (Super Hornets) ylilento joka kuului osana lauantain Riverfire tapahtumaan. Craigin harmiksi missattiin Black Hawks helikopterit koska oltiin fiksuina tehty pöytävaraus puoli seitsemäksi eli piti olla ravintolassa samaan aikaan kun helikopteri "näytös" oli meneillään.

Itse ilotulitus ja laservalo show alkoi seitsemältä mutta porukka oli saapunut paikalle piknik eväineen jo puolelta päivin varmistamaan hyvät istumapaikat joen varrelta. Porukkaa oli paikalla tuhansia ja ei hirveästi kiinnostanut jäädä sinne tungokseen. Kaiken kruunasi vesisade eli istuttiin aika tyytyväisinä kivassa pienessa kreikkalaisessa ravintolassa sen sijaan, että oltaisiin kastuttu tungoksessa :)






Vaikka Riverfire jäi tänä vuonna näkemättä niin käytiin kuitenkin perjantain töiden jälkeen tsekkaamassa Lasershow ja Lantern Garden Brisbanen South Bankilla.
Oltiin tietenkin mattimyöhäsinä liikkeellä kuten tavallista. Showta oli näytetty jo lähes kolmen viikon ajan joka ilta klo 19 ja 20 ja me saatiin vihdoinkin aikaiseksi mennä sitä katsomaan viimeisenä iltana. Onneksi mentiin sillä show oli upea ja tunnelma hyvä; oli bändi soittamassa, ruokakojuja ja baarialue.







Itse olin paikalla hyvissä ajoin mutta Craigiä odotellessani kiertelin ympäriinsä valokuvia räpsimässä ja unohdin tietenkin varata hyvät paikat valoshowta varten.  Nähtiin show kuitenkin suht hyvin mutta valokuvista ei valitettavasti tullut kummoisia. Aina oli jonkun pää edessä. Pahoittelen siis huonoja kuvia.








Sunday, 16 September 2012

Viisumiasiaa sun muuta mukavaa

Sain tossa elokuun lopulla kirjeen maahanmuuttovirastosta jossa ystävällisesti ilmoitettiin, että nyt ois tarvetta todistella taas kerran tätä meidän suhteen aitoutta.  Eli toisin sanoen on tullut aika avopuolisoviisumin kakkosvaiheelle.

Lokakuussa tulee täyteen kaksi vuotta siitä kun kiikutin paksun nipun papereita postiin josta ne lähtivät kohti Australian suurlähetystöä Berliinissä. Tammikuussa tuli ilmoitus, että väliaikainen viisumi on myönnetty ja nyt siis sitten on hakusessa se pysyvä viisumi.

Tällä kertaa ei onneksi tarvinnut maksaa muuta kuin rikosrekisteri otteesta joka piti hankkia Australian Federal Policelta. En ole kuulemma rikollinen eli sen puoleen kaikki kunnossa :)

Suhteen aitoutta taas joutuu tälläkin kerralla todistelemaan, ei niin laajalti kuin ensimmäisessä vaiheessa mutta molempien tulee täyttää statutory declaration jossa ei pelkästään vakuuteta, että ihan oikeasti ollaan yhdessä ja rakastetaan toisiamme vaan myös vastataan ennalta määrättyihin kysymyksiin.

Pitää selittää miten talousasiat hoidetaan meidän parisuhteessa, onko yhteistä tiliä jne. Yhdessä kysymyksessä pitää vastata kotitöiden jakamisesta tyyliin mä kokkaan ja mies tiskaa ja imuroidaan sillon ku jaksetaan. Mitäköhän väliä silläkin on kuka tekee mitä suhteen aitouden kannalta?!? Ehkä ne halus tarkistaa, että mua ei oo tuotu tänne kotiorjaksi ;)

Samoin pitää kertoa omin sanoin suhteesta ja siitä, että onko suhteella omasta mielestä tulevaisuutta. No haloo, tottakai on! En kai mä muuten asuis toisella puolen maailmaa kaukana kotoa jos en olis onnellinen täällä ton mu Aussin kanssa ja rakastais sitä. Ja tuskin näkisin tätä kaikkea vaivaa sen eteen, että saadaan olla yhdessä jos en uskois, että meidän suhteella on tulevaisuutta? Tuli sitten kirjoitettua pitkä selostus siihen kysymykseen ja jos ei usko, että suhde on aito niin on ihme.

Hakemus lähtee immiin huomenna ja sitten saadaan odotella kuulemma 6-8 kuukautta, että se käsitellään jonka jälkeen saan sitten permanent resident viisumin. Australian kansalaisuuttakin voin sitten jossain vaiheessa hakea mutta siihen on vielä aikaa.

Typeriin ja vähemmän typeriin viisumikysymyksiin vastaamisen ohella en oikeastaan ole tehnyt mitään ihmeellistä lähiaikoina.
 Mä vanhenin tossa kuun alussa ( 31 täyttäminen ei ahdistanu niin paljon kun kolmekymppiset viime vuonna) eli sitä käytiin juhlistamassa kavereiden kanssa. Ensin syötiin ja juotiin ja sit tanssittiin irkkupubissa hetki ja sit mentiin syömään lettuja jälkkäriksi! Nam! Brisbanen keskustassa on 24h auki oleva pancake manor josta saa ihania lettuja makeilla ja suolaisilla täytteillä.

Sain myös kivoja lahjoja mm. ihanan  Pandoran rannekorun mieheltä ja pullon Finlandiaa joka odottaa loppuvuoden juhlintoja. Pysyy todennäköisesti avaamattomana joulukuuhun asti jollon mun rakas sisko saapuu tänne lomalle. Eiköhän me sillon lähdetä vähän juhlimaan ja juoda  muutama vodka-cranberry :)

 Synttäreiden kunniaksi lahjoin myös itse itseäni ostamalla Nine Westistä kengät. Niitä pitäis päästä jossain vaiheessa ulkoiluttamaan, ehkä marraskuussa viimeistään kun on tiedossa kaverin polttarit ja sitten häät.



Synttäriviikonloppuna ajeltiin myös vähän maaseudulle lounaalle josta seuraavat kuvat loppukevennykseksi kun tuli niin teksipainotteinen postaus.





Tuesday, 28 August 2012

Häähuumaa ja kuulumisia


Viime kirjotuksesta on taas vierähtänyt luvattoman paljon aikaa eli yritetään nyt korjata vahinkoa.

Mitäs kaikkea sitä täällä päin maailmaa sitten onkaan viime aikoina tapahtunut? No, töitä on paiskittu tavalliseen tapaan hyvinkin ahkerasti (kiitoksena siitä olen saanut elämäni ihka ensimmäisen palkankorotuksen!) ja viikonloput on sitten rentoduttu lähinnä kotosalla.

Tai no oltiin me tossa kolmisen viikkoa sitten minilomalla Noosassa juhlimassa Craigin (ja tietysti nykyään myös mun ) kavereiden häitä. Oli muuten ekat Aussi-häät joihin pääsin mukaan. Yksiin saatiin kutsu pari vuotta sitten mutta asuttiin sillon Suomessa eli ne juhlat piti valitettavasti jättää väliin.




Otettiin perjantai ja maanantai töistä vapaaksi eli saatiin nauttia ihanasta Noosasta pitkän viikonlopun ajan. Ilmat oli aivan mielettömän upeat, hotelli kattoterasseineen ja allasalueineen ihana ja viikonlopun itse kohokohta eli häät olivat ainakin näin vieraan näkökulmasta täydelliset. Morsian ja sulhanenkin vaikuttivat erittäin tyytyväisiltä ja onnellisilta.



Itse seremonia järjestettiin rannan lähellä niin kauniissa paikassa, että se täytyy laittaa harkintaan myös omia häitä varten (siis jos niitä nyt ikinä tulee). Vihkimisen  suoritti parin läheinen ystävä joka oli ainakin mun mielestä ihana lisä seremoniaan.

voiko paljon kauniimpaa hääpaikkaa enää löytää?




Vastaanotto oli pienessä ravintolassa rannalla. Ruokaa, juomaa ja hauskoja sekä liikuttavia puheita riitti ja niiden päälle sitten tanssia ja lisää juomaa. Seuraava päivä otettiinkin sitten rennosti ja nautittiin Noosan rannasta ja hotellin porealtaasta.


Näkymä ravintolasta rannalle... me like!




Noosa viikonlopun jälkeen on kevät alkanut tekemään tuloaan Brisbaneen eli enää ei tarvitse palella aamuisin bussipysäkillä.Mä joudun häpeäkseni tunnustamaan, että musta on tullu sen verran Aussi että jouduin ostamaan talvitakin (villakangas) täksi talveksi. Viime talvena hiihtelin menemään kevättakissa ja naureskelin ausseilla joilla oli paksut talvitakit, kaulahuivit ja hanskat, koska eihän täällä nyt niin kylmä ole. No mutta tänä talvena ei sitten kevättakki enää riittänyt! Apua, seuraavaksi alan varmaan syömään vegemitea ja rakastamaan kokolattiamattoja.

Villakangastakki oli tarpeen täällä noin kuukauden ajan, nyt tarkenee jo kevyemmällä takilla aamuisin ja päivisin onkin sitten jo ihan liian kuuma pitää minkäänlaista takkia päällä. Kevät ja syksy on mun lempivuodenaikoja täällä. Aurinko paistaa ja on sopivan lämmintä (vertaa suomen heinä/elokuu) mutta ei vielä liian kuumaan eikä kosteaa. Samoin öisin on sen verran viileää, että saa nukutuksi mutta ei niin kylmä kuin talvella, että tarttis 2 huopaa täkin lisäksi.

Keväästä saadaan nauttia vielä muutama viikko ja sitten se ah niin ihana Queenslandin kesä alkaa. Can't wait!





p.s. yllä olevat papukaijat (eli tarkemmin rainbow lorikeet) on kuvattu Noosassa yhden pubin takapihalla missä niitä ruokittiin pari kertaa päivässä leivän, veden ja hunajan sekoituksella. Näitä upeanvärisiä lintuja oli kerralla syömässä noin parikymmentä ja asiakkaan (tai hullut turistit kuten minä heh heh) saivat ruokkia niitä. Oon ihan hirveen lintukammoinen mutta pitkän epäröinnin jälkeen uskalsin kuin uskalsinkin ottaa ruokamössöä käteeni ja ruokkia lintuja eikä ees sattunu ;)

Sunday, 29 July 2012

I love Suomi

Mun loma Suomeen tuntuu tällä hetkellä vain kaukaiselta muistolta vaikka siitä onkin aikaa vaan kuukausi. Mulla oli suunnitelmissa kirjoittaa jotain tosta lomasta heti sen jälkeen mutta niin se vaan on jäänyt kaikkien muiden kiireiden takia tekemättä. On ollu polttareita, synttäreitä, cocktail-kutsuja, mekon ja kenkien metsästystä kavereiden häihin ja sit tietenkin työt on pitänyt kiireisenä ja väsyneenä iltaisin.
No parempi myöhään kuin ei milloinkaan eli olkaapa hyvät: yhteenvetoa lomasta Suomeen ja takaisin paluu-fiiliksistä.

Ennen lomaa olin hyvinkin innoissani siitä, että pääsen käymään kotona ja näkemään perhettä ja kavereita pitkästä aikaa, mutta toisaalta paluu Suomeen pariksi viikoksi pelotti myös. Pelkäsin, että loman jälkeen paluu Australiaan tuntuisi jotenkin pahalta ja vaikealta ja että koti-ikävä iskisi taas päälle. Pelkäsin myös, että en enää pitäisikään Suomesta tai, että pitäisin siellä olosta liikaa ja kaikki Australiassa tuntuisi ”väärältä”. Onneksi näin ei kuitenkaan käynyt.



Loma Suomessa oli ihana vaikkakin liian lyhyt (mutta niinhän ne lomat yleensä on..liian lyhyitä). Nautin joka hetkestä, jopa niistä parista päivästä jolloin olin kipeä, söin suomi-herkkuja yllin kyllin ja fiilistelin valoisia kesäöitä.


autiota Turun keskustaa klo 23.00 maanantaina... ainakin on valoisaa



Paluu kotimaisemiin puolentoista vuoden tauon jälkeen oli mielenkiintoista. Toisaalta kaikki oli aivan kuin ennenkin mutta toisaalta kaikki oli jotenkin muuttunut. Aluksi oli outoa kuulla Suomen kieltä jokapuolella ja ostaa siideriä tavallisesta ruokakaupasta. Ruisleipä ja oltermanni maistui juuri niin hyvältä kuin olin muistellutkin ja oli aivan taivaallista, että sai ostaa salmiakkia vaikka joka päivä jos teki mieli. Ja maito-ongelmaisena oli ihanaa kun oli tarjolla muutakin kuin kahta makua laktoositonta jugurttia :)




Säät ei ollu parhaat mahdolliset mutta sain onneksi nauttia myös hieman auringosta ja päästiin siskon takapihalle grillailemaan pariin otteeseen. Käväistiin myös pikavisiitillä Helsingissä ja viikonloppu matkalla Tukholmassa kavereita moikkaamassa.

grillipihviä ja halloumia.... mmmm



Loman jälkeen palasin hyvillä mielin Australiaan, toiseen kotiini. Tosiaan tuntui siltä, että olisin palannut kotiin. Kai se sitten tarkoittaa sitä, että olen alkuvaikeuksien jälkeen kotiutunut tänne ja rakentanut elämän tänne :)



Se, että Australia tuntuu kodilta ei missään nimessä vie Suomen paikkaa sydemessäni. Suomi on aina kotimaa, se jossa asuu mulle kaikkein rakkaimmat ihmiset (ja sitten ne toiset rakkaimmat ihmiset asuu täällä) ja jonne on aina ihanaa palata ja jonne on aina jollain tapaa ikävä. Australia on vaan tällä hetkellä monestakin syystä meille se paras paikka asua.
Suomen vuoro tulee toivottavasti lähivuosina ja silloin toivon enemmän kuin mitään muuta, että toi toinen puolisko kotiutuu sinne yhtä hyvin kuin itse olen kotiutunut Brisbaneen. Nyt keskitytään nauttimaan elämästä täällä maailman toisella puolella ja sen voi vaikka aloittaa ihailemalla kauniita auringonlaskuja.





© Living in Down Under
Maira Gall